Pekka Ojala

Mikä on työnkuvasi KL-Lämmössä?

Avustaa kollegoita erilaisissa teollisuuden vedenkäsittelyn kysymyksissä. Yleensä tehtävät liittyvät käsittelyprosessien ongelmatilanteisiin.

Toinen painopistealue asiakkaille räätälöity vesikoulutus käyttöhenkilöstölle. Sisältö, osallistujamäärä ja kesto vaihtelevat tapauskohtaisesti.

Kauanko olet ollut KL-Lämmössä? Miten olet edennyt nykyiseen tehtävääsi?

Ihan vakituiseen olin KL-Lämmössä kuutisen vuotta ja nyttemmin eläkeläisenä statuksella tarvittaessa käytettävissä. Tehtävät rajattiin jo alkuvaiheessa, ja olen siis saanut keskittyä vahvuusalueisiini.

Mitkä ovat vahvuutesi työssä?

Vahva kemistin pohjakoulutus ja yli 40 vuoden kokemus veden käyttökohteista ja käsittelyprosesseista. Myös työskentely asiakkaiden tiloissa on auttanut ymmärtämään heidän pullonkaulojaan ja oppimaan asioita, joita ei kirjoissa ole.

Mikä on parasta työssäsi?

Vapaus ja itsenäisyys. Ei sillä, etteikö ryhmässä työskentely sujuisi, mutta usein on vain pärjättävä omillaan. Saa ja joutuu improvisoimaan.

KL-Lämmössä olen tavannut mutkattomia ihmisiä ja hyvän työilmapiirin. Pienuus on ollut joustavuutta. Esimerkiksi tarvittaessa uuden tuotteen aikaansaaminen on ollut päivien, korkeintaan viikkojen työ. Kansainvälisessä organisaatiossa tuollaisesta voi vain haaveilla.

Onko mieleen jäänyt jotain erityistä tapahtumaa, sattumaa tai hauskaa tarinaa vuosien varrelta?

Onhan niitä jokunen. Pari liittyy koulutuksiin.

Olimme olleet tulikuumassa Meksikossa ajamassa voimalaitoksen vesikemiaa käyntiin. Siellä ensimmäinen näky terminaalin ovella oli paku konekivääreineen. Siellä oli parempi pysytellä omilla alueillaan.

Paluumatkan, joka vaihtoineen kesti toista vuorokautta, piti päättyä Ouluun, koska pidin siellä seuraavana päivänä vesikoulua. Amsterdamin kentällä alkoi lähtö Suomeen viipyä ja vaihto Helsingissä näytti menevän pitkäksi. Syy pitkään odotukseen selvisi lopulta; Suomen koko paralympialaisjoukkue Rion kisoista saapui koneeseen. Ja viimeisenä mestari Leo-Pekka Tähti. Oulun konekin oli myöhässä, joten ehdin aamuksi töihin.

Toinen muistuma on keskikesältä Kemistä. Kaksi vesikoulutuspäivää peräkkäin, joista viimeinen päättyi iltakymmeneltä. Ikkunattomassa huoneessa vietetyn päivän jälkeen oli häikäisevää todeta, että ulkona onkin vielä täysi päivä.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Neljän lapsen vaarina olen saanut osallistua heidän hoitoonsa ja opastukseen.

Omakotiasujan ajasta melkoinen osa kuluu erilaisiin talon töihin, ja kun on ikänsä jotain rakentanut, olen saanut osallistua moninaisiin projekteihin muuallakin.

Mutta jos ihan itse pääsee päättämään, niin hiihto, laskettelu ja rullaluistelu ovat mieleen.